Sarankylän historia

Lienee selvää, että Karvianjärvi ja sen rantamaat ovat olleet houkuttamassa pysyvää asutusta näille seuduille. Ensimmäiset maininnat kylän asukkaista löytyivät 1600-luvun lopun kirjoista, jolloin Suomen asutuksen yleisluetteloissa näkyy Saran talo ja siellä isäntänä Yrjö Jaakonpoika sekä vaimo (lilla hustry eli pieni vaimo), joka on haudattu Kauhajoelle 1697. Vuodelta 1698 löytyy merkitä Kerttu-vaimosta ja hänen sanotaan jääneen leskeksi vuonna 1701. Talon sanotaan olevan autiona 1710- ja 1720-luvulla, mutta käytännössä se lienee tarkoittanut, ettei talosta ole maksettu veroa. 1727 talossa asuvat Juho ja Marketta ja vuonna 1734 alkavassa rippikirjassa ilmestyvät talon isänniksi Martti Erkinpoika ja vaimo Susanna, jotka tulevat Kiviluomalta ja heistä polveutuvat myös nykyiset Sarat ja Kortteet jälkeläisineen. Martti Erkinpoika Sara on syntynyt vuonna 1701 ja on ensimmäisenä haudattu Karvian omaan hautausmaahan vuonna 1793.

Hormaluoma ja Marjasuo

Myös Hormaluomasta löytyy maininta jo 1600-luvun lopulta, jolloin asukkaina ovat uudisasukkaat Niilo Yrjönpoika ja vaimo Valpuri. Hormaluomalla suvut vaihtuvat monta kertaa ennen kuin nykyinen suku asettuu taloa asumaan. Marjasuo ilmestyy kirjoihin joskus 1770-luvulla.

Korpioja, Korpiluoma

Korpiojalle ilmestyvät ensimmäiset uudisasukkaat 1795. Myöhemmin he vaihtavat taloa Kuuselassa asuvan väen kanssa. Tarina löytyy Eino Saaren kirjoittamasta Entinen Karvia-kirjasta.

Tuohiluoma (1770), Säkkijoki (1770) ja Varsaluoma (1777)

Tuohiluomaan tulee isännäksi vuoden 1770 paikkeilla Otavan markilta renki Juho Jaakopoika ja vaimo Maria Matintytär ja Säkkijoki mainitaan torppana 1775 ja uudistilana 1790. Asukkaiksi tulevat Jalasjärveltä Matti Pertunpoika Liikaluoma, jonka ensimmäinen vaimo Sanna on kuollut lapsivuoteeseen ja toinen vaimo Maria Antintytär on Sillanpäästä. Säkkijoen Matti Pertunpoika ja Saran emäntä Agneta Pertuntytär ovat sisaruksia. Varsaluoman talo ilmestyy kirjoihin noin 1777, jolloin isäntinä mainitaan Heikki Yrjönpoika ja Maria Juhontytär.

Isoniemi (torppa 1783 ja uudistila 1790)

Isoniemen asukkaat tulevat Iso-Karviasta vuoden 1776 paikkeilla. Isäntä Juho Heikinpoika on alun perin Mattilasta ja uusi vaimo Briitta Juhontytär Kiviluomalta.

Tiet

Kirjassaan Entinen Karvia Eino Saari kertoo, että 1800-luvulla oli Karvianjärven länsipuolella jonkinlainen huonokuntoinen kärrytie, mutta kun Karvianjärven pintaa sitten 1868 vaiheilla laskettiin heinämaan saamiseksi, niin kesäkuivalla voitiin ajella melko kovaksi kuivuvaa järvisavikkoa. Kuntakokouksen pöytäkirjassa 1875 puhutaan Jalasjärven tien pikaisesta valmistumisesta.

Linkit

Karvian Kotiseutuyhdistyksen isäntäluettelo, jossa myös Sarankylän talot ja torpat vuoteen 1899 saakka.

Karvian kartta 1800-luvulla Eino Saaren piirtämänä.